Historia
Keskiajalla Helsingin pitäjässä oli useita elinvoimaisia kyliä, joista monet ovat edelleen asuttuja. Suurimpia kyliä olivat Tavastby (Hämeenkylä), Dickursby (Tikkurila), Kyrkoby (Kirkonkylä) ja Sottungsby (Sotunki). Keskiajan historia näkyy edelleen kaupunginosien nimissä by- ja böle-päätteinä.
Nykyisen Vantaan keskiosaan – silloistenkin kulkureittien risteykseen – kehittyi elinvoimainen kylä, josta tuli Helsingin pitäjän kirkonkylä, kun sinne rakennettiin pitäjän ensimmäinen kirkko 1400-luvulla.
Helsingin pitäjän kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sijaitsivat Veromiehenkylä ja Tolkinkylä. Näissä kylissä asuivat pitäjän hallinnon kannalta tärkeät virkamiehet eli veronkantaja ja tulkki, jota tarvittiin veronkannossa ja käräjillä.
Veromies
kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Lauri Leppänen ja Viljo Holopainen
Aviapolis-alueella sijaitseva Veromies, joka oli olemassa jo keskiajalla, on saanut nimensä verottajien mukaan. Veromiehen vetovoima on aina perustunut hyviin kulkuyhteyksiin, ja nimenomaan sijainti houkutteli veronkantajia, jotka asettuivat kylään asumaan. Veromiehenkylässä oli jo keskiajalla taloja, jotka näkyvät vielä esimerkiksi kadunnimissä; Sandbackasta on jäljellä päärakennuskin. 1900-luvun puolivälissä Veromiehen alueelle alkoi muodostua pienteollisuusaluetta. Vanhimmat teollisuusrakennukset alueella ovat 1950- ja 60-luvuilta peräisin.
Lentokenttä
kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Mauno Mannelin
Helsinki-Vantaan lentoasema, silloinen Helsingin lentoasema, rakennettiin vuoden 1952 olympialaisia varten. Lentoaseman tuntumaan rakennettiin myös korjaamohenkilökuntaa varten oma asuntoalue, Aerola, jonka rivitalot on suunnitellut Alvar Aalto. Vuonna 1977 Helsingin lentoaseman nimeksi tuli Helsinki-Vantaan lentoasema.
Tammisto
kuva: Vantaan kaupunginmuseo
Helsingin maalaiskunnasta tuli maataloustutkimuksen keskus 1900-luvun alussa. Valtiollinen maatalouden tutkimus- ja koelaitos perustettiin Jokiniemeen 1909. Keskusosuusliike Hankkija perusti Tammiston koetilan hankkimaansa Rosendahlin kartanoon 1916. Maalaiskunta oli sopiva sijoituspaikka laitoksille, sillä maata oli riittävästi ja yhteydet pääkaupunkiin olivat hyvät.
Backas
kuva: Vantaan kaupunginmuseo
Aviapoliksessa sijaitsevan Backaksen kartanon historia on värikäs ja pitkä. 1600-luvulla ratsumestarit kasvattivat ratsuja armeijan palvelukseen, sitten tilalla asui sotilaskirjureita ja välillä kartanokulttuuria vaalivaa herrasväkeä. Myöhemmin Backas valjastettiin maatalouden tarpeisiin. 1900-luvun alussa monet Vantaan kartanoista muuttuivat tuotantolaitoksiksi. Backas myytiinkin Elannolle; Backas tarjosi hyvät puitteet Elannolle, joka tuotti elintarvikkeita myymälöihinsä ja ravintoloihinsa. Nykyisen Jumbon kohdalla on aikanaan ollut yksi Elannon sikaloista.